Lumiturvallisuuden perusteet
Houkuttavatko hoidettujen rinteiden ulkopuoliset alueet? Kutsuuko erämaa laskettelukeskuksen rajojen tuolla puolen? Ennen kuin teet hätiköityjä liikkeitä takamaastoille siirtymiseksi, varmista, että sinulla on hallussa lumiturvallisuuden perusteet! Lumivyörytietous ja turvallinen laskeminen ovat supertärkeitä juttuja merkkaamattomille maastoille siirryttäessä. Joten aika pureutua kunnolla aiheen pariin – ja innostua uusien, elintärkeiden taitojen oppimisesta – kätevän oppaamme avulla.
Tuoreet jäljet, hardcore-metsäreitit ja mielettömän suuret puuterisuihkut. Muun muassa nämä ovat niitä palkintoja, jotka odottavat keskuksen ulkopuolelle uskaltautuvia. Elämyksiä saadakseen ei kuitenkaan tarvitse seikkailla syvälle takamaastojen siimekseen. Slackcountryn (eli hissipääsyisten ja aivan keskuksen tuntumassa sijaitsevien offarireittien) tutkiminen, rinteiden välisten tuoreiden puutereiden vetäminen ja rajojen sisäpuolisilla lumikentillä seikkailu ovat usein aivan yhtä hauskoja vaihtoehtoja. Mutta olitpa sitten laskettelukeskuksen rajojen sisäpuolella tai et, tulee koskemattomalla puuterilla laskemisen mukana aina omat riskinsä… nimittäin lumivyöryjen muodossa.
Jep, emme haluaisi olla ilonpilaajia, mutta valitettavaa kyllä, ovat lumivyöryt ihan oikea juttu – eikä väliä sillä, olitko keskellä ei mitään vai ihan valvottujen ja hoidettujen rinteiden vierustalla. Näin ollen valmistautuminen ja lumiturvallisuustiedon kartuttaminen ovat kenties tärkeimmät jutut, jotka tulee hallita vuorilla ja tuntureilla liikkuessaan (tai no, siis laskemisen haltuun ottamisen jälkeen tietenkin). Mutta mitä sinun sitten tulisi tietää? Ja mistä aloittaa? Ei huolta, me kokosimme alle kuusi vinkkiä ja helpon ja nopean perehdytyksen, jonka avulla otat haltuun lumiturvallisuuden perusteet.
Me täällä Dope Magazinella ajattelemme asioita aina vähän laajemmasta näkökulmasta. Ja mikä tärkeintä, kunnioitamme vuorta, missä päin maailmaa ikinä menemmekin. Siirtyessäsi hoidettujen rinteiden tuolle puolen tarvitset hyvien vyörypelastusvälineiden (näistä lisää myöhemmin) lisäksi takamaastoihin sopivat vaatteet. Valikoimastamme löydät muun muassa naisten lasketteluhousut ja miesten lasketteluhousut, joissa olet enemmän kuin valmis offareille. Sitten mennään!
Vinkit lumiturvallisuuteen
Kuinka ja miksi lumivyöryt syntyvät?
Tarkasta lumivyöryennuste
Osta vyörypelastusvälineet
Tarkkaile viittä varoitusmerkkiä
Suorita lumiturvallisuuskurssi
Minimoi riskit
Ole tietoinen myyteistä ja harhakäsityksistä
Kuinka ja miksi lumivyöryt syntyvät?
Lumivyöry on ilmiö, joka syntyy, kun vuoren tai tunturin rinteellä paikoillaan pysynyt lumimassa lähtee liikkumaan alas rinnettä – nopeasti. Lumivyöryt voivat olla hyvinkin erilaisia ja eri kokoisia. Ja jopa pieni vyöry voi olla kohtalokas. Itse asiassa, lumivyöryihin menehtyy joka kausi yli 150 laskettelijaa ja lautailijaa maailmanlaajuisesti ja valtava määrä ihmisiä loukkaantuu niissä joka vuosi. Mitä enemmän tietoa sinulla on hallussa, sitä paremmin voit vähentää lumivyöryyn joutumisen riskiäsi.
Voisi kuvitella, että vaarallisia lumivyöryjä tapahtuisi vain valtavilla, villeillä erämaiden vuorenrinteillä, joilla pro-laskijat tapaavat vetää lähes pystysuoria linjoja. Tosiasia kuitenkin on, että niitä syntyy myös lähellä valvottuja alueita ja jopa (tosin harvoin) laskettelukeskuksen rajojen sisäpuolella. Yleensä lumivyöryn syntymisen taustalla on kolme merkittävää tekijää: maasto, epävakaa lumi ja sääolosuhteet sekä erinäiset seikat, jotka saavat vyöryn liikkeelle.
Maasto
Yksi asia, joka kannattaa painaa mieleen, on se, että 30–45 asteen kaltevuuskulman rinteet ovat oikein otollista maastoa lumivyöryjen synnylle. Alle 30 asteen maastot eivät usein ole niiden esiintymistä ajatellen tarpeeksi jyrkkiä. Laattalumivyöryt ovat harvinaisempia yli 45 asteen rinteillä – mutta nämä ovatkin muutenkin reidet tuusannuuskaksi tuhoavia jyrkkyyksiä, joita laskeakseen täytyy olla jo kartuttanut melkoisesti kokemusta.
Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla 40-asteisella rinteellä joutuaksesi lumivyöryn keskelle. On aivan mahdollista, että jonain kauniina päivänä kruisailet huomattavasti loivemmalla linjalla, joka sijaitsee jyrkän kohdan alapuolella, josta lumivyöry lähteekin yhtäkkiä liikkeelle. Ota siis aina laskemasi maaston lisäksi huomioon myös siihen yhteydessä olevat rinteet sekä ylläsi ja ympärilläsi oleva maasto.
Lumen ja sään epävakaus
Jos lumi voi lähteä liukumaan alas rinnettä superhelposti, on se epävakaata. Ja epävakaaksi sen voi tehdä laaja skaala eri tekijöitä, kuten lämpötila, suora auringonpaiste, tuuli sekä muut seikat.
Totta kai myös rinteen profiili ja suunta ovat tärkeässä osassa. Esimerkiksi jyrkät, etelään avautuvat rinteet ovat huomattavasti alttiimpia lumivyöryille aurinkoisina iltapäivinä auringon lämmittäessä lunta ja vaikuttaessa näin ollen sen vakauteen. Myös tuulen suunnalla on merkitystä. Mistä ilmansuunnasta tuuli tuivertaa? Vallitsevat voimakkaat tuulet kokoavat lunta suuriksi, painaviksi keoiksi, jotka ovat alttiita romahtamaan ja aiheuttamaan lumivyöryn.
Vyöryn laukaisijat
Ah, erinäiset vyöryn liikkeelle lähettävät voimat. Nämä harmilliset seikat voivat olla se juttu, joka lopulta katkaisee kamelin selän – ja saa vyöryn liikkeelle. Vyöryn laukaiseva tekijä voi olla luonnollinen, kuten vaikkapa tuuli tai lämpötilanmuutos. Useimmiten lumivyöryt ovat kuitenkin meidän ihmisten aiheuttamia – ja usko, kun sanomme, ettei kukaan koskaan halua olla se tyyppi, joka saa vyöryn liikkeelle.
90 %:ssa lumivyörytapauksia on lumivyöryn alle jäänyt uhri tai joku hänen ryhmäänsä kuuluvista henkilöistä se, joka laukaisi vyöryn. Tällaiset tapaukset tunnetaan nimellä “inhimillinen tekijä” tai “heuristinen ansa”, ja niiden uskotaan olevan seurausta seikoista, kuten ryhmäpaineesta, liiallisesta itsevarmuudesta, oikoreittien ottamisesta tai tietynlaisesta itsepäisyydestä (eli kun henkilö ei vaikkapa halua keskeyttää linjaansa tai muuttaa sitä olosuhteiden muuttumisen mukaan). Riskit on kuitenkin aina mahdollista minimoida. Käymme myöhemmin artikkelissamme läpi, kuinka.
Lumivyörytyypit
Kaikki lumivyöryt eivät ole samasta puusta veistettyjä! Itse asiassa, niitä on olemassa useaakin eri tyyppiä, mukaan lukien:
- Laattalumivyöryt – Tämä on yleisin ja vaarallisin lumivyörytyyppi. Lumipeite koostuu eri huokoisista ja eri koostumuksen omaavista lumikerroksista. Vyöry syntyy, kun alla oleva heikko kerros romahtaa ja se sekä sen yllä olevat kerrokset lähtevät vyörymään laattana. Laattalumivyöryn laukaisee se, kun heikon kerroksen päälle tulee uutta painoa esimerkiksi uuden huokoisen, tuulen tuoman lumen tai laskettelijan muodossa.
- Lumilipan murtumisesta aiheutuvat vyöryt – Tuulen muovaamat lumilipat voivat olla pieniä luonnon aikaansaamia hyppyreitä tai valtavan kokoisia, suorastaan jättimäisiä jyrkänteiden reunoilla riippuvia ulokkeita. Ne voivat murtua, vieden mukanaan laskijan tai aiheuttaen eräänlaisen laattalumivyöryn, joka voi ottaa mukaansa lunta ja jäätä alemmilta rinteiltä.
- Liukulumivyöryt – Tämäntyyppinen lumivyöry syntyy, kun koko lumipeite irtoaa sileällä pinnalla, joka koostuu esimerkiksi ruohikosta tai töyssyttömästä kallioperästä.
- Irtolumivyöryt – Pieni lumimäärä irtoaa (yleensä lumisateen tai sään lämpenemisen jälkeen) ja kerää matkallaan alas yhä enemmän ja enemmän lunta muodostaen lopulta täyden lumivyöryn (tiedäthän, klassinen lumipalloefekti).
- Kuivat irtolumivyöryt – Nämä lumivyöryt ovat pienikokoisia, kuivasta puuterilumesta koostuvia vyöryjä. Ne eivät muodosta liikkuessaan massaa, eivätkä näin ollen ole tarpeeksi voimakkaita viemään laskijoita mukanaan tai hautaamaan heitä alleen. Monet laskijat tapaavat kuitenkin kaiken varalta avata lumivyöryreppujensa ilmatäytteiset tyynyt sellaiseen joutuessaan.
- Loskavyöryt tai sohjovirrat – Tällainen lumivyöry syntyy, kun vesi kasaantuu lumipeitteen sisällä. Nämä vyöryt voivat ulospäin näyttää vaarattomalta loskalta, mutta todellisuudessa niitä voisi kuvailla enemmänkin sementtivyöryiksi niiden liikutellessa kiviä ja kallionlohkareita alaspäin tullessaan.
Nyt kun eri lumivyörytyypit on hallussa, tutustutaan seuraavaksi kuuteen vaiheeseen, joiden avulla voit pienentää mahdollisuuksiasi joutua vyöryn keskelle. Mikään ei ole varmaa lumivyörymaastoihin uskaltautuessasi. Muista siis aina pitää huolta omasta turvallisuudestasi ja olla tietoinen ympäristöstäsi.
1. Tarkasta lumivyöryennuste
Jos suunnittelet siirtyväsi merkittyjen maastojen ulkopuolelle, täytyy sinun ottaa lumivyöryennusteen tarkastaminen prioriteettilistasi ykköseksi. Tämä päivittäinen ennuste arvioi lumivyöryriskin ja lumipeitteen olosuhteet laskettelukeskuksesi ja alueesi ympäristössä. Ja muista, ettei se suinkaan takaa turvallisuutta, että laskettelukeskuksen oma partio on räjäytellyt ja lähettänyt matkaan hallittuja vyöryjä alueella aamutuimaan. Olosuhteet muuttuvat jatkuvasti, joten tarkasta ne aina ennen takamaastoille suuntaamista.
Mutta tiedätkö, mihin lumivyöryennustetta tarkastaessa sitten tulisi oikein kiinnittää huomiota? Vaaraluokka-asteikkoon! Tämä on maailmanlaajuisesti käytössä oleva värikoodattu varoitusluokitus, jonka vaihteluväli on yhdestä viiteen. Nämä viisi asteikkoa edustavat eri vaaran tasoja (pieni, kohtalainen, huomattava, suuri ja erittäin suuri). Pelkän luokituksen lisäksi lumivyöryennuste antaa myös tarkempaa tietoa liittyen lumivyöryn muotoon (onko kyseessä esimerkiksi märkä vai kuiva lumivyöry), ennustettuun kokoon ja maaston profiiliin ja korkeuteen (esimerkiksi puurajan yläpuolella, alapuolella tai lähellä puurajaa) ja antaa lisäksi suosituksia alueella liikkumisen suhteen.
2. Osta vyörypelastusvälineet
Okei, puolivälin pistokoe: Mikä on suurin lumivyöryjen aiheuttaja? Jos vastasit laskijat, olet täysin oikeassa! Ollessamme lumivyöryjä aiheuttavia voimia, tulisi meidän ehdottomasti investoida hyviin vyörypelastusvälineisiin (ne voi myös vuokrata), ei väliä sillä, koostuiko porukkasi offari- vai slackcountry-laskijoista.
Tiedätkö sen ihmistyypin, joka jostain lajista innostuttuaan ryntää kaupoille hakemaan jos jonkinlaista välinettä, tietämättä kuitenkaan lainkaan, kuinka niitä tulisi käyttää? Jep, älä itse ole tällainen henkilö (ainakaan, mitä takamaastolaskemiseen tulee!). Lumivyöryn uhreilla on korkea mahdollisuus selviytyä, jos he vapautuvat lumimassasta ensimmäisen 15 minuutin kuluessa hautautumisesta. Joka ikisellä sekunnilla on todellakin merkitystä – ja ne tulee muuten käyttää omia varusteitaan hyödyntäen sen sijaan, että alkaisi onnettomuuden jo satuttua ihmettelemään, miten mikäkin laite toimii. Käydäänpä läpi, mitä sisällyttää vyörypelastusvälineisiisi.
Piippari
Piippari tunnetaan myös nimellä lumivyörylähetin/-vastaanotin. Se on pieni elektroninen laite, joka lähettää ja vastaanottaa elektromagneettisia signaaleja. Vähän kuin Etsi puhelimeni -ominaisuus, paitsi tässä tapauksessa “puhelin” on henkilö, joka on hautautunut lumivyöryn alle. Jaiks. Ei mukava mielikuva. Jokaisella piipparilla on hieman erilaiset käyttöliittymänsä, mutta useimmat ohjaavat sinut hautautuneen henkilön luo nuolien ja piippausten (siitä myös nimi) avulla. Mitä kovaäänisemmäksi piippaukset käyvät sekä mitä nopeammin ne seuraavat toisiaan, sitä lähempänä olet lumeen hautautunutta henkilöä.
Suurin virhe ennen metsäreiteille tai salaisille puuterijemmoille suuntaamista on se, että unohtaa käynnistää piipparinsa ja asettaa sen lähetintilaan. Varmista siis, että sinun ja kaikkien ryhmäläistesi piipparit ovat lähetinasennossa. Siinä valitettavassa tapauksessa, että lumivyöry on haudannut jonkun porukastanne alleen, täytyy joka ikisen etsijän kytkeä piipparinsa etsintätilaan (tunnetaan myös nimellä vastaanottotila). Tämän avulla kykenette jäljittämään ja paikantamaan lumeen hautautuneen henkilön piipparin signaalin, joka on yhä lähetintilassa. Jos joku ryhmänne jäsenistä ei etsiessään kytke piippariaan etsintätilaan, voi joku lähteä jäljittämään vahingossa hänen signaaliaan, missä hukkaantuu hyvin arvokasta aikaa. Kannattaa siis aina tarkistaa kaksi kertaa, että kaikkien lähialueen ihmisten piipparit ovat oikeassa tilassa.
Sondi
Kun lumivyörylähettimesi piippaa hullun lailla, on tämä merkki siitä, että lumeen hautautunut henkilö on alapuolellasi tai jossain aivan lähellä sinua. Seuraavaksi tarvitaan sondia. Se on kevyt, kokoontaitettava sauva, jonka avulla kykenet selvittämään, kuinka syvälle lumen alle henkilö on hautautunut – mitan näet värillisistä tai senttimetrein ilmoitetuista merkinnöistä sauvan sivulla.
Sondi painetaan napakasti lumeen ja sitä työnnetään alaspäin niin kauan, kunnes se osuu lumen alle jääneeseen henkilöön. Jos et tunne mitään, ota sauva ulos lumesta ja kokeile uudelleen lähialueella. Tämä saattaa kenties kuulostaa ikävältä hommalta, mutta todellisuudessa sillä säästää valtavasti aikaa verrattuna siihen, että lähtisitte vain porukalla kaivamaan piipparin osoittaman paikan kohdalta – tällöin saattaisitte kaivaa väärästä paikasta, ettekä edes tietäisi, kuinka syvälle täytyy kaivaa!
Lapio
Kun olette paikantaneet vyöryn alle jääneen henkilön, on aika kaivaa kuin viimeistä päivää. Tässä on kyse elämästä ja kuolemasta. Lapioimalla saa todellakin hien pintaan, mutta sitä käyttämällä homma sujuu valtavan nopeasti. Käännä lapio toisin päin ja kaiva siten, että sen terän takaosa osoittaa sinusta poispäin. Liikuta sitä hieman samaan tapaan kuin meloisit kajakilla. Näin saat lapioitua kerralla kaikkein eniten lunta.
Huolettaako, että lapio repussa laskeminen tulee koitumaan selkäparkasi ja jo ennestään kipeiden hartioidesi kohtaloksi? Älä huoli – lumivyörylapiot ovat tyypillisesti superkevyitä. Ei kuitenkaan kannata hankkia muovista versiota, sillä metallinen kestää huomattavasti kauemmin, eikä todennäköisemmin hajoa osiin kaivamisen lomassa. Lumivyörylapioiden varret ovat kokoontaitettavia, joten reppuun jää tilaa myös eväille!
Lumivyöryreppu
Okei, lumivyöryreppu (tunnetaan myös nimillä vyöryreppu ja ABS-reppu) on tarkoitettu enemmänkin syrjäisille takamaastopäiville ja eeppisille offarilinjoille mukaan otettavaksi. Joten jos shreddaat laskettelukeskuksen sisällä rinteiden sivuilla, et välttämättä tarvitse sitä. On kuitenkin hyvä tietää, mikä tällainen reppu on ja mihin sitä käytetään – erityisesti taitojesi ja itsevarmuutesi pikku hiljaa karttuessa ja jyrkempien kallionseinämien alkaessa näyttää yhä houkuttelevammilta.
Lumivyöryreppu on ilmalla täyttyvä reppu, joka on puristettu pieneen kasaan siihen asti, kunnes sitä tarvitaan. Jos tulet koskaan lasku-urasi aikana kokemaan sen epäonnisen tunteen, kun lumimassa alkaa romahtaa altasi, vedä viivyttelemättä vyöryrepun kahvasta. ABS-repussa oranssit ilmatäytteiset siivekkeet purkautuvat siitä ulos lisäämään mahdollisuuksiasi pysyä lähellä lumivyöryn pintaa. Jotkut laskijat kutsuvat näitä enkelin siiviksi – ja on toki helppoa ymmärtää miksi, kun lumivyöryreppujen tiedetään tilastollisesti lisäävän selviytymismahdollisuuksiasi 11 %:sta aina 22 %:iin silloin, kun joudut keskelle tuhoisaa suuren luokan vyöryä. Markkinoilta löytyy nykyisin moniakin eri tekniikkoja hyödyntäviä reppuvaihtoehtoja ja näihin kannattaa tutustua rauhassa ennen ostopäätöksen tekemistä.
Harjoittelu
Uuden hienon vyörypelastusvälinepaketin omistaminen on mukavaa – mutta sen ihastelun lisäksi olisi äärimmäisen tärkeää harjoitella käyttämään sitä! Tämä siksi, että sinulla on käytettävissäsi vain sekunteja lumivyöryn sattuessa kohdallesi. Sinun täytyy myös tietää täsmälleen, kuinka kukin väline toimii voidaksesi löytää vyöryn alle jääneet ihmiset ajoissa.
Harjoitelkaa yhdessä! Yksi porukkanne jäsenistä voi haudata reppunsa ja piipparinsa lumeen kertomatta muille, minne. Kun olette valmiita, kääntäkää piipparinne etsintätilaan ja yrittäkää löytää välineet 15 minuutin aikaikkunan sisällä. Kun olette varmoja siitä, että olette repun yläpuolella tai ainakin hyvin lähellä sitä, ryhtykää paikantamaan sitä sondilla ja kaivamaan sitä sitten esiin lapiolla. Muistakaa vain se, että hissityöntekijöillä on yleensä piipparit päällä, joten varmista, että repun haudannut kaverisi estää sinua vaeltelemasta hissivalvomoon asti väärän signaalin perässä. Ei sillä, että puhuisimme kokemuksesta tai mitään…
3. Tarkkaile viittä varoitusmerkkiä
Seuraavaksi käymme läpi viisi vaaran merkkiä. Nämä takamaastolegenda Jeremy Jonesin kokoamat varoitusmerkit ilmaisevat kasvanutta lumivyöryn riskiä. Bongasitko offareilla yhden tai jopa useamman? Kuuntele, mitä luonto yrittää sinulle viestittää, käänny kannoillasi ja suuntaa kotiin.
Vastasatanut lumi
Mielenkiintoinen fakta: peräti 90 % ihmisten laukaisemista lumivyöryistä tapahtuu ensimmäisten 24 tunnin aikana lumimyrskyn päätyttyä. Tämä johtuu tuoreen lumen kertymisestä. Joten muista joka myrskyn jälkeen olettaa alueella olevan suuri tai erittäin suuri lumivyöryriski tuon 24 tunnin aikaikkunan aikana – ja toimi sen mukaisesti.
Tiedämme kyllä, että houkutus lumimyrskyssä laskemiseen ja tuoreiden jälkien vetämiseen ihanan paksulla lumipeitteellä heti aamulla kunnon yöllisen lumidumpin jälkeen voi olla varsin suuri. Tätä sääntöä on kuitenkin välttämätöntä noudattaa prikulleen. Näin tekemällä vähennät lumivyöryyn joutumisen riskiä peräti 90 %:lla. Melko hyvä prosenttiosuus, ettemme sanoisi!
Aikaisemmat lumivyöryt
Jos kuulet paikalla hiljattain tapahtuneesta lumivyörystä tai huomaat siitä selkeitä merkkejä, voit olla varma, että lumiolosuhteet ovat tällöin epävakaat. Selkeitä aktiivisen vyörymaaston tunnusmerkkejä ovat suuret ripotellen esiintyvät lumirykelmät. Vaihtoehtoisesti voit havaita halkeamia tai polkuja, jotka ovat muodostuneet, kun lumivyöry on irtaantunut lumipeitteestä.
Näetkö lumivyöryn jäänteet, mutta et tiedä, onko se tapahtunut hiljattain? Pelaa varman päälle ja oleta, että on. Kuten vanhan kansan sanonta kuuluu: ei vara venettä kaada (tai aiheuta lisää lumivyöryjä).
Halkeamat ja humahdukset
Halkeamat voivat olla pieniä tai kulkea koko pitkän matkan kallionseinämän halki. Ei kuitenkaan väliä koolla, sillä ne ovat joka tapauksessa selkeitä merkkejä epävakaasta lumipeitteestä – sekä siitä, että koko aluetta tulisi välttää. Ajattele niitä halkeamina järven jäällä. Et varmastikaan haluaisi kulkea tällaisella halkeilevalla jäällä yhtään pidemmälle, vai mitä?
Humahduksiksi puolestaan kutsutaan klassisia, kovia ääniä, joita ilmanpaine aiheuttaa heikon lumikerroksen romahtaessa. Humahtava ääni kuuluu, kun ilmaa vapautuu lumipeitteestä. Tätä voit pitää kuulonvaraisena merkkinä siitä, että olet lumivyöryalttiissa maastossa.
Nopea lämpötilannousu
Nopeat lämpötilanmuutokset lisäävät valtavasti lumivyöryjen riskiä, sillä lämpötilan kohotessa lumi voi sulaa nopeasti – muuttaen kohtalaisen vakaan lumipeitteen äkkiä suorastaan hengenvaarallisen arvaamattomaksi.
Merkittävät muutokset säässä eivät tee lumipeitteestä epävakaata ainoastaan muutaman tunnin ajaksi – ne voivat vaikuttaa siihen vielä useiden päivien päästäkin. Ole siis erityisen varovainen muutamana ensimmäisenä lumimyrskyn jälkeisenä aurinkoisena ja lämpimänä päivänä.
Voimakkaat tuulet
Lumivyöryriskiä ei lisää pelkästään vasta satanut lumi. Voimakkaat tuulet voivat vaikuttaa sellaiseenkin lumeen, joka on satanut muutama viikko tai kuukausikin sitten. Erityisesti lumilipat voivat romahtaa ja lähteä liikkeelle myrskyjen aikana ja navakan tuulen johdosta.
Joten jos huomaat tuulen tuivertavan ja piiskaavan lunta harjanteilla, vaikka sääolosuhteet olisivatkin tyynemmät alempana laaksossa, ole erityisen varovainen. Suuret ja tiiviiksi pakkautuneet lumilipat ovat painavia ja voivat saada aikaan tuhoisia vyöryjä.
4. Suorita lumiturvallisuuskurssi
Otettuasi tästä artikkelista haltuun lumiturvallisuuden perusteet, haluat mitä todennäköisimmin sukeltaa syvemmälle teoriaan ja käytännön toimiin – ja itse asiassa, tämä on hyvin suositeltavaa. Ilmoittaudu siis mukaan lumiturvallisuuskurssille! Lähes jokaisesta maasta löytyy omat kurssijärjestelmänsä. Esimerkiksi Suomesta löytyy Suomen Lumivyörykoulutus (FINLAV), jonka kursseja järjestetään ympäri maan. Useimmat maat järjestävät kursseja myös lumivyörykeskuksissaan.
Lumiturvallisuuskurssit vaihtelevat aina harrastelaskijoiden peruskursseista (tasot 1 ja 2) syvällisempiin, edistyneisiin kursseihin, jotka vaativat opiskelua sekä luokkahuoneessa että kentällä (tasot 5:stä eteenpäin). Jotkut kursseista ovat ilmaisia, kun taas toiset huomattavan hintaviakin. Voit myös verestellä aiemmin oppimaasi kertauskurssilla, jatkaa opiskeluasi verkossa tai varata henkilökohtaisen tunnin ammattioppaan kanssa. Valitsitpa minkä vaihtoehdon tahansa, muista, että lumiturvallisuus on laaja aihe, johon liittyy valtavasti eri asioita opittavaksi ja harjoiteltavaksi. Kaikessa on tietysti loppujen lopuksi kyse laskijoiden hyvinvoinnista – jotta voisimme kaikki nauttia tuntureista ja vuorista vastuullisesti, niitä samalla kunnioittaen.
5. Minimoi riskit
Vaikka koskaan ei olekaan mahdollista saada eliminoitua ihan joka ikistä riskiä, on silti olemassa muutamia tapoja, joilla niitä voi minimoida aloitellessaan uraansa takamaastolaskijana. Näihin lukeutuvat seuraavat…
- Laskeminen ainoastaan sellaisilla valvomattomilla ja hoitamattomilla rinteillä, joiden jyrkkyys on vähemmän kuin 30 astetta.
- Lumivyöryennusteen tarkastaminen ennen offareille suuntaamista.
- Laskeminen porukassa. Älä koskaan lähde seikkailemaan offareille yksinäsi, vaikka ne sijaitsisivatkin vain muutaman metrin päässä merkatuilta rinteiltä!
- Sen varmistaminen, että jokaisella porukkanne jäsenellä on vyörypelastusvälineet ja että he osaavat myös käyttää niitä.
- Laskeminen yksi ryhmän jäsen kerrallaan.
- Turvavälin (ja turvallisen aikavälin) pitäminen kunkin laskijan välillä, jotta voitaisiin vähentää lumipeitteelle kohdistuvaa painetta ja välttää se, että usea henkilö jäisi samanaikaisesti lumivyöryn alle. Tämä pätee myös metsäreiteillä laskemiseen!
- Potentiaalisten maastoansojen tunnistaminen. Nämä ovat sellaisia kohtia maastossa, joista ei normaalisti olisi vaaraa (kuten pienet kalliodropit, rotkot ja kapeat metsälinjat), mutta jotka käyvät huomattavasti vaarallisemmiksi lumivyöryn sattuessa.
- Takaisin kääntyminen, jos kohtaa tai kuulee mitään viidestä varoitusmerkistä.
- Omiin vaistoihinsa luottaminen. Kerro aina laskuporukalle, jos jokin epäilyttää. Hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskemisessa on kyse yhteistyöstä, joten jos joku porukastanne kertoo jonkin olevan pielessä, päättäkää takamaastoretkenne siihen ja suunnatkaa sen sijaan snowparkiin tai after skistä nauttimaan!
6. Ole tietoinen myyteistä ja harhakäsityksistä
Tiedäthän sen ilmiön, kun kuulemme jotain asiaa toistettavan yhä uudelleen, joten uskomme sen lopulta olevan totta? No näin käy usein lumivyöryihin liittyvien myyttien ja harhakäsitysten kohdalla. Valitettavasti niiden uskomisen hintana voi olla henkesi. Joten murretaanpa nämä myytit pikimmiten!
“Linja on turvallinen, koska joku on jo aiemmin laskenut sen.”
Ei missään nimessä. Vaikka joku olisikin jo aiemmin käynyt laskemassa tietyllä alueella, ei se tarkoita sitä, etteikö siellä voisi syntyä lumivyöryjä. Lisäksi, jos alueella ei ole hetkeen satanut lunta, voi se tarkoittaa sitä, että jäljet ovat päivän tai kahden takaa – kun lumiolosuhteet olivat paremmat ja vakaammat.
“Laskin tästä kolme päivää sitten. Täysin turvallista siis.”
Kuten aiemmin mainitsimme, muuttuvat lumipeitteen vakaus ja olosuhteet jatkuvasti. Kolme päivää sitten laskemasi linja, joka oli täysin turvallinen silloin, voi aivan hyvin olla vaarallinen tänään.
“Lumivyöryjä ei voi syntyä metsäalueilla.”
Ei pidä paikkaansa. Monet tykkäävät laskea puiden lomassa, uskoen metsikköalueiden olevan täysin turvallisia, mitä lumivyöryihin tulee – erityisesti, jos he laskevat merkittyjen reittien läheisyydessä! Mutta muistatko, mitä aiemmin sanoimme jyrkistä rinteistä yläpuolellasi ja ympärilläsi? Jos lumivyöryvaarataso on korkea, voi lumivyöry ihan helposti alkaa yläpuolella olevalta kallionseinämältä ja jatkua aina metsäosuudelle asti.
“Ei huolta, tämä rinne on ihan liian loiva lumivyöryille.”
30 asteen kaltevuuskulman rinne voi näyttää suhteellisen leppoisalta – erityisesti, jos sen pinnalla sattuu olemaan paljon puuteria. Mutta kuten tiedämme, ovat juuri 30 asteen tai sitä jyrkemmät rinteet niitä yleisimpiä lumivyörymaastoja. Etkö ole varma rinteen jyrkkyydestä? Lataa FATMAP-appi. Näet kunkin linjan profiilin ja jyrkkyyden 3D:nä – plus saat tietoa mahdollisista lumivyöryvaaroista. Kätevää, eikö? Tästä huolimatta tarkasta aina lumivyöryennuste.
“Lumivyöryennusteen mukaan vaaraluokitus on 1/pieni. Ei huolta.”
On ensiarvoisen tärkeää analysoida riskit aina itse – vaikka lumivyöryennuste kuinka kertoisi vaaran olevan minimaalinen ja laskisit “vain” hoidettujen rinteiden sivuilla. Itse asiassa, monien mukaan vaaraluokitus 2 on itse asiassa kaikkein petollisin. Se luokitellaan kohtalaiseksi, joten monet laskevat jyrkempiä linjoja ja ottavat suurempia riskejä ajatellen, että 2/5-vaaraluokitus tarkoittaisi sitä, että lumivyöryn tapahtumisen todennäköisyys olisi kahden suhde viiteen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa (ja tämäkin on melko korkea prosenttiosuus!). Mitä lumiturvallisuuteen tulee, ei mikään ole koskaan 100-prosenttisen varmaa.
Lopuksi
Siinä se, lumiturvallisuuden perusteet tiiviissä paketissa! Toivomme, ettemme saaneet takamaastolaskemista kuulostamaan liian pelottavalta. On kuitenkin tärkeää olla tietoinen riskeistä laskiessaan uudessa maastossa ja venyttäessään omia rajojaan. Niin, ja älä muuten myöskään unohda hankkia asianmukaisia laajennettuja vakuutuksia – perinteiset tapaturma- ja henkilövakuutukset harvoin kattavat helikopteri- tai offaripelastusta sekä sairaalahoitoa, jos satut onnettomuuden tapahtuessa olemaan keskuksen rajojen ulkopuolella tai merkkaamattomassa maastossa. Muista myös ottaa talteen laskettelukeskuksen pelastuspartion numero sekä paikallinen hätänumero siltä varalta, että joku sattuu menemään vikaan.
Loppujen lopuksi turvallisuutesi on aina omalla vastuullasi. Olemme kuitenkin aina valmiita vastaamaan mahdollisiin kysymyksiisi tai ohjaamaan sinua sellaisen tahon puoleen, joka voi auttaa sinua. Ota siis meihin rohkeasti yhteyttä sähköpostitse crew@dopesnow.com, niin vastaamme niin pian kuin mahdollista. Pysy turvassa ja pidä hauskaa takamaastoissa!
Aiheeseen liittyvää luettavaa: